Taas minua hemmotellaan kahdeksanvuotiaan viisaudella. Tätä vauhtia toimivan aforismikokoelman kokoaminen on leikkiä vain. Tällä kertaa Aaron, 7, ilahdutti minua ajatuksillaan unista.
                AARON
Äiti, tavallaanhan uni on ajatus.
               ÄITI
Ahaa? Mitä tarkoitat?
              AARON
Se sopii hyvin ajatukseen. Emmätiedä.
             ÄITI
Okei.

Jatkamme iltapalaa.

Sitten ihan muuhun asiaan. Suomalaistutkija Juha Laurén on löytänyt vasenkätisyysgeenin. Geeni toimii aktiivisesti lapsen aivoissa jo sikiökaudella. Oletettavasti se ohjaa vasemman ja oikean aivopuoliskon kehittymistä toisistaan eroaviksi, uutisoi Helsingin Sanomat.
Nyt tiedän sitten senkin, miksi kynät ovat pankissa ja konttorissa, kotona ja puutarhassa, ketjulla väärällä puolella kiinni. Aivoni ovat eriytyneet ja lähteneet kärrypolulle jo sikiöaikana.

Oikeasti en juuri ole huomannut haittaa vasenkätisyydestäni. Tajusin vasta lueskellessani Hesarin kommenttipalstaa aiheesta, että "ovet ovat väärin päin. " Minä olen tottunut siihen, siis ovihan avataan työntämällä avain lukkoon, kiertämällä, kääntämällä takaisin, ja vetämällä avaimesta. Ovessa kyllä on kahva. Mieleeni ei ole ikinä juolahtanut vetää siitä. Yksikään avain ei ole koskaan katkennut.

Nyt kyllä katkeaa niskat jos en ala vähitellen tehdä huomiselle töitä loppuun. Kello on yhdeksän, aamulla on varhainen lintu liikkeellä. Sellainen, hmm, harmaa paksupersräähkä, esiintymisalue Pirkanmaa, tavataan puistoissa heiluttamassa komeaa ja värikästä pyrstöään, häiriintyy helposti kun pesimäaluetta häiritään, liikkuu jäykähkösti pompahdellen, lintuyhteisössä vanhat, jo pesineet yksilöt keräävät ympärilleen toisten naaraiden munat ja kuoriutuneet poikaset.

Eli huomenna on luvassa puisto-, ei niinkään aivojumppaa.