Vappu oli ja meni, nyt tässä alkaa taas uskoa kevääseen.Viitapiirin järjestämä roukoseminaari, jäsenistön koulutustapahtuma, antaa viimeisen ennusmerkin kesän tulolle. Sieltä palaankin sitten suoraan vapunaatonaattona neljä vuotta täyttäneen kuopuksen juhlintaan. Vauvani on jo noinkin iso. Toisesta puhumattakaan: huomenna menemme tutustumaan kouluun. Minun pitäisi kirjoittaa lista, mitä kaikkea tahtoisin opettajalta kysyä. Pienen lapsiryhmän etuna on sekin, että tapaamme hänet vielä kerran ennen koulun alkua päiväkodilla.
Vapun ohjelma oli seuraava: vappuaattona käytiin vapputorilla. Lapset olivat saaneet vappurahaa, jotka saivat käyttää ihan mihin halusivat. Luonne on ihmisessä pysyvä asia, sillä esikoinen osti pienen pöllöpehmolelun josta on jo parin päivän kuluessä tullut erottamaton kaveri. Pöllön nimi on Herra Pöö, ja se seuraa omistajaansa kaikkialle. Loput hilut käytettiin sitten violettiin hiusväriin, jonka esikoinen armollisesti jakoi kuopuksen kanssa. Molemmilla oli vieläkin tänä aamuna violetit päänahat, koska eilen ei ehditty tukanpesuun. Kuopuksen hankinta torilta oli macho poliisisetti, josta herra Agentti irrotti pari pyssyä, käsiraudat, muoviset graanaatit ja poliisin virkamerkin ainakin. Kuopus on jo neljävuotiaana supersankari ja hyvien voimien puolella. Siinä huuhtoutuivat myös viemäriin hyvät periaatteet tyyliin "meillä ei leikitä aseilla"- ja turhaahan se olisikin, sillä neljävuotias rakentaa aseen vaikka oksasta, jos ei sitä muovisena saa. Asia oli kuitenkin keskustelunaiheena ja kerroin, miksi en pidä aseista edes leluina. Lapsella on kuitenkin oikeus leikkiin, jossa hän pelastaa maailman ennen aamiaisaikaa, vähintään.  Siksi sallin tämän.

Vappupäivänä tehtiin ex tempore-retki Pyynikin näkötornille. En ollut käynyt siellä aiemmin! Puhuimme miehen kanssa juuri, että turistina kotikaupungissa riittää tekemistä ja nähtävää, kun alkaa miettiä, missä ei ole käynyt. Arboretum on myöskin minulle kartoittamatonta aluetta, tai olen siellä käynyt silloin kun syksy on jo tappanut kaikki kukat. Kesällä senkin voisi käydä katsomassa.
Pyynikin näkötornilta suunnistettiin läheisen hotellin rannalle piknikille. Pojat potkivat jalkapalloa ja hiekka pölisi kylmännäköisen veden yllä. Sitten anoppilan kautta kotiin ja lapset pikkutunneilla nukkumaan. Vappu oli parempi kuin yksikään niistä, jotka vietimme ennen lapsia. Loisteliasta seuraa ja hyvät eväät, mikä tosin sitten näkyi vaa'assakin. Minulla on selkeä eturistiriita itseni kanssa, "kesäkunto" merkitsee kaikkien kevään juhlien ja tapahtumien vuoksi ennalta arvaamattomia asioita...