Opetusministeriö haluaa parantaa erityisryhmien, kuten kieli-, kulttuuri- ja vammaisvähemmistöjen mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan.Esimerkiksi liikuntavammaiselta museokäynti saattaa jäädä väliin, jos rakennuksen kulkureitit ovat epätasaiset tai hissit liian pieniä. Maahanmuuttaja taas ei välttämättä hallitse suomen kieltä kyllin sujuvasti vieraillakseen esimerkiksi teatterissa. Opetusministeriö haluaa poistaa näitä osallistumisen esteitä, ja tehdä kulttuuripalveluista saavutettavampia. Toimenpideohjelma on laadittu vuosille 2006 - 2010.
Toimenpideohjelman tarkoituksena on kasvattaa määrärahoja, joita on suunnattu vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen sekä monikulttuurisuuden tukemiseen.Myös viittomakieliselle teatteritoiminnalle ja selkokieliselle kirjallisuudelle on luvassa tukea.

- Yle24 kulttuuriuutiset


Olen tavannut ihmisiä, joiden käsitys ihmisoikeuksista on vähintäänkin outo. Käsitys, jonka mukaan jollakin tavoin rajoitteinen ihminen ei nauti kulttuurista (ja tässä erityisesti puhun vammaisvähemmistöstä) eikä tarvitse sitä, on sekä erheellinen että vaarallinen. On myös hurjaa, että näihin erityisryhmiin kiinnitetään vasta nyt huomiota.
Minusta kulttuuri on jokaisen perusoikeus. Kulttuuri on se viiteympäristö, jossa jokainen elää, laajassa merkityksessä siis kieli, kommunikointi, yhteiskunta, ympäristö...Lähes kaikki on kulttuuria. Kulttuurinsa tunnistaa ehkä voimakkaimmin jossain muualla. Haastattelin kerran irakilaista taiteilijaa, joka alkoi ymmärtää oman kulttuurinsa olemassaolon vasta kun muutti Suomeen. Siihen asti hän oli pitänyt sitä itsestäänselvyytenä, sillä hän eli siinä, hengitti sitä, se vain oli. Suomea hän arvosti paljon, hän sanoi että kun sodan runtelema kotimaa on harmaa, Suomi on valkoinen. Oli vain vaikeaa löytää paikkaansa suomalaisessa taideyhteisössä.
Minusta on pelottava ajatus, että minulta riistettäisiin ymmärrettävä kirjallisuus, teatteri, museot, kaikki se, joka ruokkii itsessä ajattelua, tunteita ja tuo mukanaan iloa.Taide on kommunikaation muoto, ja sillä tavalla tulkinnanvarainen että jokainen voi saada siitä irti tarvitsemansa. Pelottavin asia, jonka voisin keksiä, olisi sellainen elämä, jossa kommunikaatioyhteys toisiin ihmisiin katkeaisi, siis sidos tähän kulttuuriin jossa olen. Esimerkiksi vaikea vammautuminen voisi olla tällainen tilanne, jossa sidos on tavallista ohuempi lanka. Toivoisin, että kulttuuripalvelujen saaminen mahdollisimman helposti olisi mahdollista jokaiselle.
Minusta ei olisi ehkä edes ulkomailla eläjäksi pysyvästi. Äidinkieli on täynnä sävyjä joita opittu kieli ei voisi koskaan minulle antaa. Kaikille sävyjen, kuvakielen ja metaforien ymmärtäminen ei ole helppoa tai mahdollista. Siksi selkokielinen kirjallisuus on hyvin tärkeää.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus määrittelee yleiskielen seuraavalla tavalla:

 

Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksikertaista.

Yleiskieli jo sellaisenaan siis sisältää vaatimuksen yleisesti tutusta sanastosta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta. Selkokielen tulisi tähän rinnastettuna olla vielä yksinkertaisempaa. Selkokeskus määrittelee selkokielen näin:

 

Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä (tai molemmissa).

 - Selkokeskus

Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus määrittää, millaiseen kulttuuritoimintaan hän osallistuu. Ympäristön on oltava sellainen, että jokainen voi nauttia taiteesta ja kulttuurista. Jokaisella täytyy olla myös  mahdollisuus taiteen tekemiseen. Ympäristö ei saa myöskään estää ketään saamasta ammattia taiteen tai kulttuurityön piiristä.

- Vammaiset ja kulttuuri- toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi selkokielellä

Ympäristö ei saa myöskään estää ketään saamasta ammattia taiteen tai kulttuurityön piiristä. Aika kova veto. Ottaisin mielelläni vastaan alan opiskelupaikan ja työtä. Tosin, Tampereella voi opiskella mitä tahansa tekniikkaa ja kvanttimekaniikkaa, mutta kulttuurialan opetus on täällä aika vähäistä esimerkiksi ammattikorkeakouluissa.